Kuva: Hanna Parhaniemi, Kalajoki Seutu
BIO
Nimi: Tuomo Himanka
Syntynut: 15.9.1992
Kotikaupunki: Oulu , kotoisin Kalajoelta
Seura: Kalajoen Junkkarit
Valmentaja: Markku Karjalainen, Riikka Haataja
“Minulle urheilu on tärkeää, koska saan haastaa itseni siinä joka päivä. Urheileminen myös voimaannuttaa ja vie ajatukset pois arjen stressitekijöistä. Mielestäni hyvä urheilija ei lannistu vastoinkäymisistä, vaan tavoittelee omia unelmiaan nauttien joka hetkestä”
Lapsuudestani
Syntymästä saakka elämäni 22 ensimmäistä vuotta kasvoin Kalajoen pienessä kaupungissa.
Jo lapsuudesta asti rakastin liikkua ja puuhailla eri lajien parissa.
Ennen kaikkea suuri eteenpäin vievä voima oli jatkuva halu kilpailla ja kehittyä. Näitä ominaisuuksia tuki vahvasti oma kannustava perhe, sekä koulun alettua erittäin kannustavat opettajat, fysioterapeutit ja muut arjessani paljon mukana ollleet ihmiset.
Kiinnostus kelaukseen heräsi
Ensimmäinen kosketus vammaishuippu-urheiluun on mediasta on vuoden 2004 Ateenan Paralympialaisten jälkimainingeista, ja erityisesti Leo-Pekka Tähden nousun suuren yleisön tietoisuuteen.
Pikkuhiljaa aloin seurata lajia enemmän ja kiinnostuin heti.
Paria vuotta myöhemmin minut bongattiin lapsille ja nuorille tarkoitetuista Junior Games- kilpailuista potentiaalisena kelaajana, ja pian sainkin kelaustuolin kokeiluun ja pääsin mukaan ensimmäisiin leirityksiin. Alku oli tietysti hankalaa, mutta hiljalleen myös vauhti alkoi kasvaa.
Urani kovimpia koitoksia
Yksi urani kohokohtia on ehdottomasti Dubain nuorten maailmanmestaruuskisat keväältä 2011, jolloin voitin 100m mestaruuden ja olin pronssilla 200m matkalla. Tämä oli käytännössä ensimmäinen kosketus kansainvälisiin kilpailuihin, ja kasvatti innostusta entisestään.
Seuraava, Rion paralympialaisiin 2016 tähtäävä neljän vuoden jakso oli kuitenkin osaltani todella haastava. Silloisen kelaustuolin kanssa oli isoja ongelmia, ja välillä oli treenaaminenkin aika stressaavaa eikä tuloksia meinannut millään tulla. 2016 kesällä tullut kelaustuoli kuitenkin auttoi huomattavasti, ja sen jälkeen harjoittelukin on ollut helpompaa ja kehitys johdonmukaista.
saavutuksistani
Jälkeenpäin ajateltuna vaikeat vuodet kuitenkin toivat arvokasta oppia tulevaan. Tänä päivänä osaan arvostaa hyvin menneitä kilpailuja tai yksittäisiä harjoituksia ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Eikä kaikki ole edes kiinni tuloksista. Kelaus on mahtava laji, ja koen olevani todella etuoikeutettu saadessani olla matkalla omalla kehityspolulla, mihin se sitten johtaakaan tulevaisuudessa.
Kesällä 2018 sain kokea myös ensimmäiset aikuisten arvokisat, EM-kilpailut Berliinissä. Tuloksena 100m viides, sija vain reilu kaksi kymmenystä pronssista.
Seuraavan kahden vuoden aikana vuorossa on ensin MM-kilpailut tutussa Dubaissa, ja 2020 isona tavoitteena Tokion Paralympialaiset.
Minun täytyy vielä ottaa pari askelta voidakseni realistisesti tavoitella hyviä sijoituksia noissa koitoksissa. Uskon kuitenkin vahvasti, että se on mahdollista hyvien harjoitusten ja elämänilon kautta.